Tällä viikolla Ihmeiden oppikurssissa on ollut paljon puhetta Jumalasta. Pyrkimyksenä on jatkaa aivojen uudelleen ohjelmointia ja työntää Egoa etupenkiltä takaistuimelle, Jumalan taakse.
Minun on myönnettävä, että olen menettämässä kiinnostukseni koko oppikurssiin. Onneksi myös Pam Grout, jonka opaskirjan avulla kurssia käyn, myöntää myös kamppailevansa tässä vaiheessa.
Oppituntia 43 (Jumala on lähteeni enkä näe mitään ilman Häntä) hän pitää saarnaavana.
Pam kutsuu nihkeiksi kokemiaan oppikurssin kohtia kirjainlyhenteellä RSO (Rip that Sucker Out). Suomeksi ehkä jotain sellaista kuin Heitä se Asia Hemmettiin eli HAH.
Miksi Jumalasta puhuttaessa tuloksena on yleensä HAH?
Kirjailija Karen Armstrongilla on tähän vastaus: Aina kun me puhumme Jumalasta, sorrumme tyhmiin ilmaisuihin.
Syy on tietysti selvä – Jumalasta ei voi puhua. Piste. Ei ole mitään sanoja eikä käsitteitä jotka läheskään tyydyttävästi kuvaisivat sitä, joka on aina ollut ja aina tulee olemaan.
Jotkut ajattelevat, että koska Raamatussa sanotaan Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen, Hän muistuttaisi meitä. Luulen, ettei Raamatussa kuitenkaan puhuta ulkoisista ominaisuuksista vaan ehkä tietoisuudesta.
Minä kuulun niihin, joiden on mahdotonta uskoa, että tietoisuus syntyi alkuaineiden yhdistyessä 4,5 miljardia vuotta sitten, ensimmäisten mikro-organismien kehityttyä.
Aine ei voi yhtäkkiä muuttua tietoiseksi. Ei ole yhtään tieteellistä tutkimusta, joka olisi onnistunut toistamaan tämän maailmankaikkeuden suurimman ihmeen.
En kuitenkaan kuulu niihin, jotka uskovat Jumalan olevan valkopartainen pappa, joka istuu taivaallisella valtaistuimella ja vaatii meitä noudattamaan erilaisten uskontojen protokollia.
Olen edelleen sitä mieltä, että amerikkalaisen älykön Alfred Kazinin ilmaus Ihmetyksen nimi (The Name for Our Wonder) osuu lähimmäksi maaliaan.
Pam Grout kutsuu Jumalaa sanalla Dude (eli suomeksi ehkä tyyppi). Hän ei ole erityisen kiinnostunut teologiasta vaan siitä, miten tämä projektimme nimeltä elämä sujuisi mahdollisimman vaivattomasti.
Hän on todennut, että projektiamme auttaa suuresti, jos voimme uskoa Tyyppiin, joka paitsi hallitsee koko maailmankaikkeutta, suhtautuu meihin maan matosiin hyväntahtoisesti.
Ja onhan se mukava ajatus.
Tällainen Tyyppi ei ole yhtään HAH.
P.S. Muistin juuri vitsin, jonka luin kirjasta How God Changes Your Brain: Pikkutytöltä kysyttiin, mitä hän piirtää. Jumalaa, vastasi tyttö. Mutta eihän kukaan tiedä, miltä Hän näyttää, hänelle huomautettiin. Ei tietenkään, tyttö vastasi. Tämä piirustushan ole vielä valmis.
………….
Oppitunnit 43-49
43. Jumala on lähteeni. En näe mitään ilman Häntä.
44. Jumala on valo, jossa näen
45. Jumala on mieli, jolla ajattelen
46. Jumala on rakkaus jossa annan anteeksi
47. Jumala on voima, johon luotan
48. Ei ole mitään pelättävää
49. Jumala puhuu minulle jatkuvasti