Tällä viikolla ihmeiden oppikurssissa on pohdiskeltu kiitollisuuden ja anteeksiannon voimaa, hiljaisuuden merkitystä ja yhteyttä Jumalaan.
Keskityn nyt anteeksiantoon, koska sehän on Ihmekurssin ytimessä.
Kurssi ohjaa ajatuksiamme uusille urille eikä uudenlainen ajattelu oikein onnistu ellei päästä irti vanhoista kulahtaneista ajatuksistaan.
Sellaisista kuten että olen olosuhteiden vanki ja minussa on jotain vikaa ja ei tämä elämä tästä paremmaksi muutu ja daaba daaba daaba.
Jotta vanhoista ajatuksista pääsee eroon, pitää antaa itselleen anteeksi. Ei se muuten onnistu.
Olen ollut pitkään sitä mieltä, että itselleen anteeksiantaminen on tärkeintä. Se on kaiken lähtökohta.
Jos kykenee antamaan itselleen anteeksi, ei oikeastaan tarvitse antaa anteeksi muille koska itselleen anteeksiantaminen on niin vapauttavaa.
Jos esimerkiksi on tullut huonosti kohdelluksi, on parasta antaa itselleen anteeksi, että on joutunut sellaiseen tilanteeseen.
Meillä ihmisillä on taipumus suostua huonoon kohteluun.
Kuten trappistimunkki ja kirjailija Thomas Merton sanoi, ihmiset tyytyvät niin vähään.
Thomas asui pienessä munkinkammiossa eikä omistanut mitään mutta hän ei puhunutkaan omaisuudesta. Hän puhui, no, rakkaudesta.
Samasta mistä Ihmekurssi puhuu.
Thomas Merton kertoi kerran seisoneensa liikennevaloissa ja joutuneensa ohikulkijoita katsoessaan hurmioon.
“Kunpa he tietäisivät, millaista valoa he säteilevät”, hän huokasi mielessään.
Jos rakastaisimme itseämme, pitäisimme itsestämme huolta. Vaalisimme itseämme. Kuuntelisimme itseämme. Ottaisimme itsemme tosissamme.
Me säteilemme! Kirjaimellisesti – me nimittäin väreilemme 62-78 megahertsin taajuudella!
Hiljaisuus on tilanne, jossa tunnemme säteilymme parhaiten.
Siksi kannattaa pyrkiä hiljaisuuteen aina kun voi.
……………..
Ihmeiden oppikurssi 120-126
120 kappaleiden 109 ja 110 kertausta
121 Anteeksianto on avain onneen.
122 Anteeksianto antaa minulle kaiken minkä haluan
123 Kiitän Jumalaa lahjoista, jotka hän on minulle antanut
124 Auta minua muistamaan, että olen yhtä Jumalan kanssa
125 Hiljaisuudessa kuulen Jumalan sanat.
126 Kaikki, minkä annan, on minulle annettu.