Meditoimisesta puhutaan nykyisin paljon. Mitä se oikein tarkoittaa?
Meditoiminen käännetään suomeksi joskus mietiskelyksi. Vaikka meditointia on eri lajeja, se on yksinkertaisimmillaan itseasiassa mietiskelyn vastakohta. Se on levollisen valppauden tila, jossa ollaan hereillä mutta hyvin keskittyneessä ja rentoutuneessa tilassa eikä ajatella mitään.
Minä kutsun meditoimista nollaamiseksi. Mielestäni meditoiminen on nimenomaan nollaamista, palaamista siihen nollatilaan, jossa aloitimme elämäntaipaleemme, äitiemme vatsassa, lämpimässä vedessä, hiljaisuudessa. Turvassa. Sinne me sitten kaipaamme koko elämämme takaisin.
Nollaamisessa ei ole mitään mystiikkaa. Se on ikivanha aivoharjoitus, joka vahvistaa niitä aivojen osia, joissa ongelmanratkaisukykymme ja korkeampi ajattelumme sijaitsevat. Se rauhoittaa käpyrauhastamme, joka aktivoituu stressitilanteessa ja vähentää stressihormonien erittymistä. Meditoiminen siis rauhoittaa ja parantaa keskittymistä. Se lisää hyvänolon hormonien eritystä.
Meditoinnin lisäksi nykyisin puhutaan myös mindfullnessista. Olen keksinyt sillekin suomenkielisen nimen läsnäys. Läsnäys on mindfulnessin karvalakki- ja villasukkaversio. Se on sen sauna- ja sieniretkiversio. Se on sen murtomaahiihtoversio.
Hieno kuvaus läsnäyksestä löytyy Aleksis Kiven runosta Kesäyö:
Siinä kauvan seisoin äänetönnä äänettämäs yössä; vasten valkeet rankaa nojaten mä viivyin tyynehenä kuin tää yö, tää niittu.
Hengitystä povestani en mä kuullut, kuullut en mä lehden liikahdusta koivus mutta usein, täällä vallitessa rauhan rinnassam ja kaikkialla ympärilläm, rauhan syvän niinkuin haudan kammiossa, kuni ehtis soma kuiskaavainen ääni meille hiljaisuuden kaaoksesta.
Kaikki suomalaiset tunnistavat raukean sulautumisen saunankiukaasta nousevaan vesihöyryyn, sen tunteen, kun keho tuntuu liian raskaalta, jotta sitä jaksaisi liikuttaa eikä päässä ole yhtään ajatusta. Se juuri on läsnäystä. Läsnäystä on myös hiihtolenkin jälkeinen hikinen uupumus ja jouluaaton iltapäivän sinisyys. Läsnäys on kiireettömyyttä ja meneillään olevaan hetkeen rauhoittumista. Suomalainen perinteinen elämänmeno oli täynnä läsnäystä mutta nyt on toinen aika. Siksi tarvitaan uusia keinoja hiljentymiseen, sellaisia kuten nollaaminen.
Vaikka meditoiminen yleensä ja nollaaminen erityisesti eivät liity mihinkään uskontoon, useimpien uskontojen piirissä meditoidaan. Hiljentyminen on olennainen osa hengellisyyttä. Nollaus sopii kuitenkin kaikille, uskontoon ja elämänkatsomukseen riippumatta.
Nollaaminen ei edellytä mitään aikaisempaa kokemusta. Ainoa asia mitä se vaatii, on uteliaisuus ja halu kokeilla jotain uutta.
Nollaaminen ei ole helppoa eikä siinä tule koskaan mestariksi. Siksi sitä on harjoiteltava säännöllisesti. Lataa ilmainen nollaus-oppaasi ja ala harjoitella – joka päivä!
