Avoin kirje transnaisille

Tapasin transihmisen ensimmäistä kertaa 90-luvun alussa, järjestäessäni keskustelutilaisuutta transseksuaalisuudesta Helsingín Yliopiston Ylioppilaskunnassa.
 
Tilaisuudessa oli mukana entinen Tero, nykyinen Teresa ja hänen isänsä.
 
Teresa oli valovoimainen henkilö ja hänen tarinansa oli kiehtova. Mutta totta puhuakseni muistan tilaisuudesta paremmin hänen isänsä.
 
Teresan isä oli tavallinen suomalainen mies.
 
Hän kertoi lapsensa lapsuudesta ja nuoruudesta. Hän kertoi aina epäilleensä, ettei hänen Teronsa ollut niinkuin muut pojat.
 
Transseksuaalisuus ei tullut hänelle yllätyksenä. Tero ei leikkinyt sotaleikkejä. Hän leikki Barbeilla.
 
Oliko Teron transseksuaalisuuden hyväksyminen isälle vaikeaa?
 
Olihan se, isä vastasi. Mutta sitten hän kertoi huomanneensa, miten paljon paremmaksi Teresan elämä muuttui kun hän sai olla se kuka oli ja asia oli sillä selvä.
 
“Me rakastamme sitä ihmistä, joka Teresa on. Ei sillä sukupuolella niin väliä ole.”
 
Tämän sanoi tavallinen suomalainen keski-ikäinen mies, värikkäästi pukeutuneen uuden tyttärensä vieressä.
 
Salissa ei ollut yhtään kuivaa silmää. Itkettää vieläkin, kun muistelen tapausta.
 
Englantilainen toimittaja Suzanne Mooren otti lopputilin hiljattain The Guardian -lehdestä, koska hänen kriittiset mielipiteensä “transidelogiasta” eivät saanut toimituskunnalta ymmärrystä.
 
Mooren mielestä transnaiset uhkaavat hänen naiseuttaan.
 
“Naiseuden kokemus kuuluu ihmisille, joilla on naisen keho”, Moore kirjoittaa eräässä kolumnissaan.

Siis biologisesti. Ei muille.
 
Hän on siis samoilla linjoilla J.K.Rowlingin ja Päivi Räsäsen kanssa. 

Jälkimmäisen syyt transseksuaalisuuden vieroksumiseen tosin ovat toiset kuin edellisten mutta ei nyt mennä siihen koska hohhoijaa.
 
Kristittynä heteroseksuaalisena cisnaisena minulla on heille terveisiä: Transnaiset eivät vie yhtään mitään pois minun naiseuden kokemuksestani.
 
Toivotan siis kaikki transnaiset jakamaan naiseutta ainakin minun kanssani! Ei haittaa sitten yhtään, että käytämme samoja vessoja ja pukuhuoneita.
 
Enkä suoraan sanoen usko sen haittaavan Jumalaakaan, joka loi meidät kaikki just sellasiksi kuin olemme.