Juttelin eilen Facebookissa (!) amerikkalaisen naisen kanssa, jonka mielestä valtamedia valehtelee ja pandemia on salaliitto eikä maskien käytössä ole järkeä.
Yritin hetken esittää toisenlaisia näkökulmia, kuten että ehkä valtamedia tekee parhaansa tässä sekavassa tilanteessa ja on päätynyt esittämään tutkijoiden enemmistön näkemyksen siitä, salaliiton sijaan uskon kyseessä olevan enemmänkin globaalin yrityksen saada tolkkua asiaan ja että maskien käyttö on pieni teko, jolla voi osoittaa ymmärtävänsä tilanteen vakavuuden ja ilmaista olevansa mukana viruksentorjuntatalkoissa, oli niistä ehdotonta hyötyä tai ei.
Ja sitten asiassa on nähdäkseni sekin puoli, että kaikilla, kuten minulla, ei ole koulutusta, voimia eikä haluakaan ryhtyä selvittämään asiaa, jonka edessä asiantuntijatkin näyttävät olevan ymmällään.
Amerikkalainen oli kuitenkin vihainen. Hänen mielestään meille valehdellaan.
Vähitellen ymmärsin sen, mikä oli selvää alusta alkaen: Me elämme rinnakkaisuniversumeissa. Ei ole mitään madonreikää, jota kautta pääsisimme toistemme universumeihin.
Amerikkalainen nainen ja minä olemme eläneet erilaisen elämän, erilaisissa yhteiskunnissa. Meillä on todellisuudesta siksi eri kokemus. Hänen kokemustaan värittää epäluulo. Minun kokemustani taas luottamus.
Tulin johtopäätökseen: meidän olisi viisainta hyväksyä se, että emme jae todellisuudesta samaa kokemusta.
Riitelyn sijaan olisi parasta keskittyä elämään omassa maailmankaikkeudessaan ja tehdä siellä olonsa mahdollisimman mukavaksi.
Kun tapaa toisissa maailmankaikkeuksissa asuvia, olisi fiksua unohtaa kiistanalaiset kysymykset ja keskittyä yleisinhimillisiin kysymyksiin, kuten ”minkä kirjan luit viimeksi” tai ”juotko mieluummin tumma- vai vaaleapaahtoista kahvia” tai ”tykkäätkö sienestää”.
Jos muissa maailmankaikkeuksissa asuvat käyvät hermoon, niin asiaan on yksinkertainen ratkaisu: heidän kanssaan ei tarvitse keskustella eikä viettää aikaa. Maailmassa nimittäin riittää ihmisiä kaikenlaisiin maailmankaikkeuksiin.
Maailman polttavin ongelma ei ole pandemia eivätkä USAn presidentinvaalit eikä edes ilmastonmuutos vaan ihmisten kyvyttömyys elää sovussa Avaruusalus Maassa. Sen takia mistään ei tule nyt mitään.
Koska elämme vastakkainasettelun aikaa ja koko ajan jossain kytee erimielisyyksien maastopalo, olisi nyt nyt varmasti viisainta vetäistä henkeä ja keskittyä juttelemaan samanmielisten kanssa.
Kenties sitten, vähitellen, tunteiden viilennyttyä ja tilanteen rauhoituttua voimme ottaa yhteyksiä toisissa maailmankaikkeuksissa asuviin.
Mutta ei vielä.
Lopuksi lainaus Dire Straitsin biisistä Brothers in Arms
”There’s so many different worlds
So many different suns
And we have just one world
But we live in different ones”