Jos nyt joku asia on tullut koronan myötä selväksi, niin se, että me olemme hyvin jakautunut nisäkäslaji.
Jakolinjat kulkevat ristiin rastiin eikä mistään asiasta ole näköjään yksimielisyyttä.
Erot suhtautumistavoissa rasittavat ja jopa hajottavat ystävyyssuhteita, perheitä, työkuvioita.
Jotkut ihmissuhteet loppuvat kokonaan, esimerkiksi kysymykseen siitä, ottaako rokotuksen vai ei.
Minun perheeni ja ystäväpiirini on pysynyt tämän kysymyksen suhteen yksimielisenä mutta jotain olen menettänyt.
Olen menettänyt guruni.
En halua mainita nimiä, mutta kyse on amerikkalaisesta meditaatio-ohjaajastani, josta kerron ensimmäisessä kirjassani.
Tämä nainen opetti minut meditoimaan. Hän opetti minut suhtautumaan elämään ja itseeni lempeämmin. Hänen pehmeä äänensä on tallentunut pysyvästi äänimuistiini.
Mutta tätä henkilöä ei enää ole.
Hänen tilallaan on epäluuloinen henkilö, joka lietsoo Facebook-sivuillaan rokotevastaista hysteriaa.
Se, että suhtautuu kriittisesti rokotuksiin on yksi asia. Hysterian lietsominen on kokonaan toinen.
Hysteria ja vainoharhaisuus istuu huonosti ihmiselle, joka on sitoutunut edistämään rauhaa ja rakkautta.
Olen tästä menetyksestä aika surkeana. Siksi olen ollut nyt omissa oloissani. Ja meditoinut.
Ja tein pienen nollausharjoituksen, joka löytyy täältä.
Tämän viikonlopun vietän hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä.
Toivon teille kaikille rauhaa ja rakkautta, aivan riippumatta siitä, miten suhtaudutte rokotuksiin.