Kalat vedestä

Tunnustus: olen kateellinen ihminen. (1

Olen esimerkiksi vuosia kadehtinut Huono Äiti- blogin menestystä.

Kun blogin perustaja sitten joutui iltapäivälehtien lihamyllyyn, tunsin hetken vahingoniloa. (2

Ihan oikein hänelle, salaa ajattelin. Mitäs meni menestymään?

Sitten kävin twitterissä, jonne olin juuri perustanut tilin Hengenmenoille, markkinointimielessä.

Havaitsin, että #huonoäiti niin sanotusti trendasi eikä millään hyvällä tavalla.

Huonoa äitiä rusikoitiin kuin rusakkaa Hänestä oli yhtäkkiä tullut kaikkien rehellisten yrittäjien vihollinen numero yksi. Hirveä äiti. Ahne äiti.

Suljin twitterin järkyttyneenä.

Saattaa olla, että Business Finlandin kehittämistukea on mennyt vääriin osoitteisiin. Valtion koronatukea olisi pitänyt minunkin mielestäni ohjata ensisijaisesti sinne, missä on suurin hätä.

Tuen saaneiden kimppuun hyökkääminen ei kuitenkaan auta tilanteessa yhtään.

Me ihmiset olemme viimeisten kymmenen tuhannen vuoden aikana kehittäneet järjestelmän, joka ei ole erityisen reilu. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.

Taloustiede on jo ajat sitten osoittanut tihkumisteorian vääräksi. Rikkaiden rikkaudet eivät tihku köyhille. Ne tihkuvat vain heille itselleen.

Järjestelmää pitää muuttaa. Mutta ei sitä muuteta yksilöiden kimppuun käymällä.

Millainen maailma olisikaan, jos syntipukkien kivittämisen sijaan keskittyisimme ratkaisemaan sitä ongelmaa, joka on lukinnut meidät tähän tilanteeseen?

Kateus vie kalat vedestä ja riita riistan metsästä, sanoivat viisaat esivanhempamme. Sosiaalisen median vihanlietsonnan takana on usein juuri kateus.

Ihmiset, jotka haluavat edistää oikeudenmukaisuutta eivät nimittäin kohtele ketään epäoikeudenmukaisesti.

———–

1) No, en minä ole kateellinen vaan Eino (= Egoni) on.
2) Tätä on kyllä ihan hirveää tunnustaa mutta niin se on