Näinä aikoina, kun meidän on vaikea löytää yhteistä säveltä, on terveellistä joskus palata menneisyyteen, ja miettiä, keitä me oikein olemme. Mistä tulemme? Ja mikä tekee meistä ihmisiä?
Vuonna 2013 eräästä luolastosta Etelä-Afrikassa löydettiin kuoppa, jossa oli kasa luita. Ne osoittautuivat 300 000 vuotta sitten eläneeseen ihmislajiin Homo nalediin kuuluvien yksilöiden maallisiksi jäännöksiksi.
Homo naledi oli pienikokoinen ja hänellä oli hyvin pienet aivot. Hän ei todennäköisesti osannut puhua. Luolastolöydöksen perusteella paleoantropologit ja arkeologit kuitenkin tekivät muutaman havainnon siitä, mitä tämä esi-vanhempamme osasi:
Homo naledi osasi sytyttää tulen.
Homo naledi osasi valmistaa kivestä työkalun.
Homo naledi osasi piirtää kivisellä työkalullaan kuvioita luolan seinämään.
Ja sitten hämmästyttävin tieto kaikista:
Homo naledi ilmeisesti hautasi kuolleensa.
Ihmisyyden ytimessä
Luolastolöydös paljasti, että kuolleet oli aseteltu sikiöasentoon. Heitä oli monta samassa paikassa.
Kuolleet oli kuljetettu hyvin vaikeakulkuisen ja jopa vaarallisen luolatunnelin läpi.
Erään kuolleen käteen oli ilmeisesti asetettu kivityökalu.
Tiedän tämän kaiken koska katsoin juuri Netflixistä dokumentin, ”Unknown. Cave of Bones”. Se kertoo tämän Homo naledien haudan löytämisestä.
Se on sikäli erikoinen dokumentti, että haastateltavina olleet (paleo)antropologit ja arkeologit, jotka ovat varmasti nähneet ja kokeneet kaikenlaista, nieleskelivät kyyneliä kameran edessä.
Homo Naledi ei ole “ihminen” mutta hän toimi kuin ihminen yhdessä merkittävässä suhteessa:
Hän hautasi kuolleensa. Ilmeisesti hänellä oli myös jonkinlainen sanaton ymmärrys kuolemanjälkeisestä elämästä. Eläimillä ei tällaista ole.
Yhdessä kohdassa Augustin Fuentes, Princetonin yliopiston antropologi, esittää kysymyksiä:
Kuuluvatko he meihin? Yhdistääkö meitä ja niitä lähimmäisenrakkaus ja muista huolehtiminen? Sitoutuminen muihin. Voisiko se olla ihmisyyden todellinen mittari?
Kun kuulin tämän, minäkin aloin kyynelehtiä.
Is this what it means to be human?
Olen viimevuosina tuntenut pakkomielteenomaista kiinnostusta esihistoriaan. Ehkä se on eskapismia tästä surkeasta tilanteesta, johon Homo Sapiens Sapiens on itsensä järjestänyt.
Minun on vaikeaa enää ymmärtää, mikä tekee ihmisestä ihmisen. Mutta en ilmeisesti ole ainoa.
Kysyin joku vuosi sitten eräältä suomalaiselta paleoantropologilta, miksi hän valitsi juuri sen alan.
Vastaus: Haluan tietää, mitä ihmisyys on.
Se on ehkä tärkein kysymys, jonka juuri nyt voimme itsellemme esittää.
Lämmin suositus tälle dokumentille. Siinä on todella hieno ja herkkä animaatio Homo naledien oletetusta hautausseremoniasta.
Kuva: Fossiilien perusteella tehty rekonstruktio Homo naledista/Wikimedia Commons