Tosiasiat tosiasioina: olen negatiivinen ihminen.
Isäni oli sydämensä särkenyt sotaveteraani ja hän kasvatti minut pelkäämään pahinta, olemaan luottamatta itseeni ja uskomaan, ettei mitään hyvää voi tapahtua ja jos tapahtuukin, siitä on maksettava kova hinta.
En syytä isääni mistään. Hän joutui herkkänä ihmisenä ja hyvin nuorena todella vaikeaan paikkaan: 20-vuotiaana suojattua elämää eläneenä hyvän perheen poikana pyssy käteen ja ihmisiä ampumaan.
Ei ihme, että hänen maailmankuvansa ja mielensä särkyivät.
Negatiivinen elämänasenne on tehnyt minunkin polustani raskasta. Eikä vain minun, vaan läheisteni.
Elämäni negatiivisen ihmisen kanssa on todella vaikeaa.
Ajattelin siksi jakaa muutaman vinkin, miten tulla meikäläisten kanssa toimeen – ja minkä tekemistä on ehdottomasti vältettävä.
Aloitetaan jälkimmäisestä:
1. Älä koskaan yritä ”piristää” negatiivista ihmistä. Se kääntyy takuuvarmasti itseään – ja sinua – vastaan.
2. Negatiivinen ihminen kokee kaikenlaisen positiivisuuden ärsyttävänä ja suorastaan toksisena. Hän on kuin vampyyri, jolle auringonvalo on tappavaa. Älä siis missään nimessä jaa hänelle meemejä, joissa kehotetaan puristamaan mehua elämän tarjoamista sitruunoista tai muistamaan, että sateen jälkeen paistaa aurinko tai ettei kenellekään anneta raskaampaa kuormaa, kuin hän jaksaa kantaa. You get the picture.
3. Älä KOSKAAN käytä ilmaisua ”ilon kautta”.
4. Älä missään tapauksessa etsi mistään hänen kokemastaan koettelemuksesta hyviä puolia.
5. Älä IKINÄ kehota häntä pitämään esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjaa tai laskemaan siunauksiaan!!!!!!
Tässä sen sijaan toimivia keinoja:
1. Vello hänen kanssaan negativiisuudessa, jakaen esimerksi asioita, jotka saavat sinut raivon partaalle. Jos et positiivisena ihmisenä löydä sellaisia, keksi. Kun alkaa skannata ympäristöstään ikäviä juttuja, niitä alkaa olla tosi helppo löytää!
2. Vahvista hänen uskomustaan, että hänen elämänsä on hirveää, hänen ongelmansa ovat kohtuuttomia ja ettei minkäänlaista parannusta mihinkään ole koskaan odotettavissa, koska hän on ennenkaikkea olosuhteiden uhri, joka ei voi millekään mitään.
3. Muistuta häntä toistuvasti nurkan takana odottavasta kuolemasta, maailmanlopusta ja perikadosta. Kehota lukemaan säännöllisesti iltapäivälehtiä. Niistä löytää takuuvarmasti syitä menettää loputkin elämänhalunsa.
4. Muista, että jaettu ilo on kaksinkertainen mutta jaettu suru on moninkertainen. Aivojemme kielteisyysharhan ansiosta negatiiviset ajatukset hallitsevat meitä paremmin kuin positiiviset. Joten miksi himmailla kun voi antaa mennä ja saada jotain isoa aikaiseksi?
No, okei. Tämä oli pientä parodiaa mutta ei niin pientä vitsiä, ettei siinä olisi tippa totuuttakin.
Minulla on vahvaa kokemusasiantuntijuutta siitä, että kun on p*ska olo, positiivinen ajattelu – ja etenkin sen tyrkyttäminen – saattaa jopa tehdä olon pahemmaksi.
Esimerkiksi inspiroivilla meemeillä voi saada aikaan jopa tuhoa kärsivän sielussa.
Mikä sen sijaan auttaa aina, on huumori.
Nauru ei ehkä pidennä ikää mutta ainakin se keventää kärsimystä. Ja sanotaan mitä sanotaan, mikään ei yhdistä ihmisiä niin tehokkaasti kuin yhteinen surkuttelu.
Keskellä vaikeuksiaan on aina virkistävää kuulla, että toisilla menee ehkä vielä huonommin 😃✌🏻🔥
Kuva: B. Picartin etsaus Vihaisuus vuodelta 1713 / Wikimedia Commons