Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.” (Luuk. 12:48)
Nyt kun meillä on tämä rikkaita suosiva oikeistohallitus, olen paljon miettinyt rikkaiden ihmisten tilannetta.
Myötätuntoni on heidän puolellaan.
On ihan oikein, että heidän vaikeaa tilannetta yritetään poliittisin ratkaisuin helpottaa.
Tiedän kyllä miten vaikeaa rikkailla on koska olen itse ollut rikas.
Olen ollut suorastaan miljonääri.
Se oli kauheaa!
Asuessamme Mosambikissa jouduin elämään sen tiedon kanssa, että rikkaana ihmisenä olisin koska vain voinut ratkaista naapurieni ongelmat.
Minulla oli nimittäin kassakaapissa tukku dollareita.
Naapurieni ongelmat olivat vaikeita mutta niiden ratkaiseminen ei olisi ollut konsti eikä mitään.
Naapurien lapset kuolivat nälkään ja tauteihin, joiden hoitaminen olisi ollut hyvin helppoa. Lasten ruokkiminenkaan ei olisi paljon maksanut.
Naapurien talojen katot vuotivat. Heillä ei ollut rahaa koulumaksuihin vaikka kyse oli hyvin pienistä summista. Heillä ei ollut mahdollisuutta sairaalahoitoon.
Harrastuksista ja lomamatkoista puhumattakaan.
Mutta minulla oli millä mällätä. Minulla oli kassakaapissa dollareita.
Olisin koska vain ostaa dollareillani ruokaa ja ripulilääkkeitä ja maksaa koulumaksuja ja korjata talojen kattoja ja lahjoa sairaanhoitajia.
Olisin voinut pelastaa joitakin – en kaikkia mutta aika monia.
Ja kyllähän minä yritinkin.
Siitä seurasi kaaos.
Portillemme tuli kerran kaksi miestä Beirasta asti, koska olivat kuulleet, että Chimoiossa, jossa asuimme, oli valkoinen rouva joka jakeli rahaa.
He pistivät pystyyn oikein shown. Toinen kieriskeli maassa, kuin jonkun kouristuksen vallassa.
”Auttakaa meitä”, he huusivat.
Tilanne päättyi siihen, että aloin itkeä.
Miehet pelästyivät.
Kouristellutkin nousi pystyyn ja alkoi lohduttaa minua.
”Tudo bem”, senhora, hän sanoi. ”Ei tässä hätää ole”.
Miehet poistuivat paikalta ilman rahaa, noloina.
Mutta minä jatkoin itkemistä koska tilanteeni oli niin sietämätön.
Rikkaan ihmisen osa on kauhea.
Edes kuolema ei tuo siihen helpotusta. Meillä ei Raamatun mukaan ole juuri toivoa taivaaseen pääsystä.
On hirveää tietää, että voisi rahoillaan auttaa ihmisiä ja ratkaista heidän ongelmiaan mutta ei tiedä, miten sen tekisi.
On raskasta elää ja nauttia vauraudestaan kun ympärillä on niin paljon kärsimystä.
Rikkaita pitää ymmärtää eikä pilkata.
Rikkaan osa kova.
Toivottavasti uusi hallituksemme osaa keventää heidän taakkaansa.
Kuva: Kuvitusta Grant Allenin kirjasta An African Millionaire (Wikimedia Commons)