Syylliset esiin!

Olemme nyt osa mielenkiintoista ihmiskoetta. Kukaan ei tiedä, millainen maailma on tämän jälkeen ja millaisia me olemme.

Juuri nyt on tilanne yhä päällä.  Yksi suuri kysymys on, miten saada ihmiset noudattamaan viranomaisten määräyksiä.

Sosiaalisessa mediassa on julkaistu paljon syyllistäviä viestejä.

Kansalaiset ovat syyllistäneet toisiaan hamstraamisesta, liikkumisrajoitusten noudattamatta jättämisestä,  alkoholinkäytöstä ja mökille lähtemisestä.

Hallitusta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta on syyllistetty liian vähäisistä tai liiallisista toimenpiteistä.

Syyllistäminen ja syyllisten etsiminen on inhimillinen reaktio vaikeassa tilanteessa.

Ikävä kyllä syyllistäminen on huono keino motivoida ihmisiä. Ei auta vaikka syyllistettäisiin ihan aiheesta.

Klassinen esimerkki tästä on ”We are the world”-kappale ja sen suomiversio, Juicen tekemä ”Maksamme velkaa”, joilla kerättiin rahaa Afrikan nälkäisille 80-luvulla.

Edellinen toimi hyvin ja keräsi ison potin rahaa Afrikkaan.

Jälkimmäinen floppasi.

Psykologit selittivät sitä aikanaan sillä, että Juicen kappaleen sanoma oli syyllistävä ja negatiivinen.

Michael Jacksonin kappale taas korosti yhteyttä ja rakkauden voimaa.

Kun ihminen kokee että häntä syyllistetään, hänen aivojensa primitiivinen lisko- ja limbinen osasto aktivoituu. Hänestä tulee, Alain de Bottonia siteeratakseni, ydinaseella varustettu lisko, joka toimii alhaisten viettiensä ohjaamana.

Kun sen sijaan ihmisissä rakkaudellisesti herätellään niitä ”hyviä voimia” joista Eino Leino puhuu runossaan Hymyilevä Apollo, hänen aivokuorensa aktivoituu. Siellä sijaitsee looginen ajattelu ja luovuus.

Niitähän tässä nyt tarvitaan.

Keskitytään siis hyvien voimien herättämiseen. Tuetaan toisiamme. Annetaan anteeksi. Ei syyllistetä. Jos joku toimii vastuuttomasti, hänelle voi esittää faktat ilman syyllistämistäkin. Siten vältetään kiista. Nehän eivät yleensä johda mihinkään.