Tietotaloudesta viisaustalouteen

Keinoäly on viimeaikoina noussut otsikoihin AI-virtuaaliavustaja ChatGPT:n suosion myötä. Keinoälyyn suhtaudutaan ristiriitaisesti. Osa ihmisistä uteliaina, osa pelokkaina.

Eräät vaikutusvaltaiset henkilöt kuten miljardööri Elon Musk ja kirjailija Yuval Harari pitävät keinoälyä niin suurena uhkana ihmiskunnalle, että vaativat sen kehitystyön keskeyttämistä ja ainakin parempaa hallintaa. 

Pankkiiriliike Goldman Sachs ennustaa 300 miljoonan työpaikan häviävän maailmasta lähitulevaisuudessa keinoälyn omiessa esimerkiksi osan lakimiesten, kirjanpitäjien ja monien muiden valkokaulustyöläisten töistä.

En osaa ottaa kantaa keinoälyn laukaisemiin uhkakuviin, mutta ei se ole varmaan tarpeenkaan kun minua vaikutusvaltaisemmat tahot ovat niiden suhteen nyt aktiivisina.

Ajattelin keskittyä keinoälyn tuomiin mahdollisiin siunauksiin.

Erään kiinnostavan näkökulman mukaan olemme nimittäin siirtymässä informaatiotaloudesta viisaustalouteen (wisdom economy).

Viisaustalous! Mikä ihana sana!

Viisaustalous on niin uusi termi, ettei edes Google löydä siitä juuri suomenkielistä sisältöä. 

Englanninkielistä tietoa on tarjolla jonkun verran.

Esimerkiksi tämä:

Informaatiotalous haluaa aina lisää. Viisaustalous ymmärtää käsitteen ”riittävä”. Viisaus kysyy, kuka hyötyy, jos voitamme maailman mutta menetämme inhimillisyytemme. Se ymmärtää, ettei henkilön arvoa määrittele hänen omaisuutensa. Viisaus määrittelee vaurauden tilaksi, jossa kaikkea on riittävästi…

Tuo kuulostaa korvissani todella hyvältä.

Ihmisethän eivät enää halua pelkkää tietoa, koska sitä on tarjolla niin paljon.

He haluavat kokemusta, ymmärrystä, taitoja, inhimillisyyttä, sanalla sanoen viisautta.

Ja sanotaan keinoälystä mitä tahansa, se ei ainakaan vielä ole viisas.

Keinoälyssähän ei ole ketään kotona. Mutta tietoa se osaa pätevästi ja ihmistä paremmin etsiä.

Merkityksiä, ei tavaraa

Pyysin ChatGPT:tä määrittelemään viisaustalouden. Tässä tulos:

Viisaustalous viittaa taloudelliseen järjestelmään, jossa kasvun ja vaurauden ensisijaiset veturit ovat tieto, luovuus ja viisaus, ei siis työ, pääoma ja maaomaisuus.

Viisaustalous johtaa kestävämpään ja tasa-arvoisempaan taloudelliseen kasvuun.

Tein pyynnön englanniksi koska arvelin sen onnistuvan paremmin.

Olen vasta tutkimassa viisaustalouden ulottuvuuksia, mutta mielikuvitukseni laukkaa jo.

Ajattelen näin:

Viisaustaloudessa otetaan huomioon maailman viisausperinteiden (alkuperäiskansojen viisaus, buddhalaisuus, joogafilosofia jne) opetukset. Nehän keskittyvät merkityksellisyyteen, ei hamstraukseen, kuten nykyinen systeemimme.

Viisaustaloudessa osataan myös käyttää hyödyksi vanhojen ihmisten kypsyyttä ja kokemusta ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia sekä asettaa ne perspektiiviin.

Dystopiasta Utopiaan

Viisaustalouden käsitteen esitteli kuulemma ensimmäisen kerran henkilö nimeltä Earl Cook 1980-luvun alussa. En tiedä hänestä vielä mitään, mutta aion etsiä hänestä tietoa, kunhan ehdin.

Cookin lisäksi Star Trekin Kapteeni Picard puhui ihmiskunnan siirtymisestä viisaustalouteen.

2300-luvulla eletään hänen mukaansa harmonista aikaa, jossa matkustetaan valon nopeudella (kiitos poimuajoteknologian) ympäri aurinkokuntia ja luodaan (enimmäkseen) ystävällisiä yhteyksiä muihin sivilisaatioihin. 

Planeetastamme on tullut Utopia, jossa ei ole enää nälkää, köyhyyttä ja sairauksia ja jossa arvostetaan tasa-arvoa ja monimuotoisuutta ja kunnioitetaan muita. 

Pientä häikkää aiheuttavat Federaation ulkopuoliset vihamieliset tahot, mutta kaiken kaikkiaan Telluksella vallitsee rauha ja vauraus.

Jos nyt joku epäilee Star Trekin uskottavuutta, huomautan, että monet astrofyysikot, kuten Stephen Hawking, ovat inspiroituneet tämän avaruusseikkailun maalailemista näkymistä. Hawking jopa esiintyi eräässä Star Trekin jaksossa, yhdessä Isaac Newtonin, Albert Einsteinin ja androidi Datan kanssa.

Näinä epävarmoina aikoina minusta paras vaihtoehto on suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti. Varmuuden vuoksi kysyin ChatGPT:ltä onko meillä syitä optimismiin vai pessimismiin. Se vastasi, että vaikka syitä pessismismiinkin on, olisi toivottomuudessa vellomisen sijaan parempi keskittyä ongelmien ratkaisuihin. 

Tuohan oli kyllä aika viisas vastaus 🤔