Ihmisiä on enemmän kuin koskaan, mutta olemme yksinäisempiä kuin ikinä.
Miksi?
Eräs ulkomaalainen ystäväni, joka muutti hiljattain Suomeen, sanoi kärsivänsä siitä, että suomalaiset eivät hymyile eivätkä tervehdi ohikulkijoitaan. Sitä pidettäisiin hänen kotimaassaan huonona käytöksenä.
Suomalaisten sisäinpäinkääntyneisyys on tunnettu tosiasia. Ei liene sattumaa, että juuri suomalaiset keksivät kännyköiden tekstiviestitoiminnon. Sehän on kätevä tapa olla yhteyksissä olematta kuitenkaan.
Telekommunikointi on tekokommunikointia. Tämä huono tapa on levinnyt koko maailmaan.
Ihmiset eivät enää osaa olla toistensa kanssa tai tutustua toisiinsa ruutujen ulkopuolella.
Pörräämme satelliitteina kiertoradoillamme kännykät käsissämme, varoen koskettamasta toisiamme.
Yksi asia, joka todella tuntuu olevan katoavaa kansanperinnettä, on flirttailu.
Pohdin eräänä päivänä, milloin viimeksi olen flirttaillut. En edes muistanut. Ehkä se on ikä, ajattelin.
Sitten kysyin eräältä nuorelta naiselta, flirttaavatko nykynuoret. Hän ei edes tiennyt mitä termi tarkoitti. Lähin flirttiä muistuttava asia hänen kokemuspiirissään on se, kun joku tarraa klubilla kiinni takapuoleen.
Filosofi Alain de Botton sanoo, että flirttaaminen ymmärretään yleensä väärin. Hän määrittelee sen pyrkimykseksi vakuuttaa toinen omasta vetovoimastaan, lempeästi, kiehtovasti ja luovasti.
Flirtti on siis hyvää vastalääkettä huonolle itsetunnolle.
Eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä seksin kanssa.
Flirttaaminen on silta, jota pitkin voidaan ylittää ihmisten välisiä eroja.
Konservatiivi ja liberaali eivät ehkä pysty puhumaan politiikasta mutta flirtata he voivat. Uskovainen ja ateisti eivät ehkä pysty puhumaan Jumalasta mutta flirtata he voivat. Koiraihmiset ja kissaihmiset eivät ehkä pysty puhumaan lemmikkieläimistä mutta flirtata he voivat.
Maailma selvästi tarvitsee enemmän flirttaamista.
Miten se sitten tapahtuu?
Flirttaaminen on taito, mutta alkuun pääsee muutamalla yksinkertaisella ohjeella:
- Katso toista silmiin.
- Hymyile
Jos rohkeutesi riittää, kehu toisen ulkonäköä, kampausta, vaatteita – erityisesti, jos se toinen on mies. Miehet saavat harvoin kuulla kohteliaisuuksia ulkonäöstään.
Silmänisku on sitten jo pitkälle edennyttä flirttaamistaitoa. Puhelinnumeron pyytäminen tuntemattomalta on varsinainen rohkeusharjoitus. Jos siihen kykenee, kykenee melkein mihin tahansa.
Nyt on juuri oikea hetki alkaa harjoitella flirttaamista.
Kannattaa ensin katsoa Alain de Bottonin loistava video aiheesta.
Flirtatessaan pitää kuitenkin muistaa kultainen sääntö: toisen ihmisen tilaa on kunnioitettava. Katsoa saa mutta ei koskea. Mutta hymy ja kaunis sana eivät varmasti ole koskaan ketään rikkoneet.