Tässä blogisarjassa repsahtanut meditaatio-ohjaaja yrittää päästä takaisin rutiiniinsa, vastaamalla Winter Feast For The Soul -tapahtuman haasteeseen: 40 minuuttia päivässä 40 päivän ajan. 

Aamu menee hässäkässä enkä ehdi meditoida. Lähden lounastapaamiseen (liian myöhään) ja myöhästyn (taas). Tapaaminen on hyvä. Juttelemme yritystemme tilanteista ja suunnitelmista niiden kehittämiseksi. Minä olen perustamassa uutta yritystä ja se on jännittävää.

Kotiin palattuani yritän päästä työteliääseen tunnelmaan mutta epäonnistun. Seikkailen eri uutissivustoilla lukemassa Trump-uutisia. En ole ylpeä itsestäni. Tekosyyni on, että on vähän flunssainen olo enkä jaksa ryhtyä mihinkään vaativaan. Saan sairasta iloa osallistuessani yleiseen kauhisteluun joka kuhisee USAn uuden presidentin ympärillä.

Luen lempiblogistani Brain Pickings kiinnostavan artikkelin, joka käsittelee sitä, miten suhtautua toisinajatteleviin ihmisiin rakentavasti.  Daniel Dennett, filosofi ja kognitiotieteilijä, neuvoo aloittamaan keskustelun muotoilemalla vastapuolen mielipiteen ensin omin sanoin, mahdollisimman kunnioittavasti. Sitten pitäisi listata kaikki kohdat, joissa ollaan samaa mieltä. Seuraavaksi pitäisi mainita, mitä on vastapuoleltaan oppinut. Vasta kaiken tämän jälkeen on oikeus kritisoida vastapuolen ajatuksia.

Jospa toimisimme näin! Millainen maailma olisikaan. Nyt jos koskaan pitäisi opetella kunnioittavaa vuorovaikutusta.

Puoli kuudelta sytytän kynttilät makuuhuoneessani ja meditoin 40 minuuttia. Se sujuu hyvin. Pitkä meditaatio on rauhoittava. Niin rauhoittava, että sen jälkeen nukahdan. Ehkä syynä on orastava flunssa.