Kiira Korpi tuli uudella runokirjallaan Hyppää vaan aiheuttaneeksi kiistelyn, josta ei nyt sen enempää paitsi se, ettei ilkeällä kritiikillä ole minkäänlaista paikkaa yhtään missään. Yritän tässä nyt kääntää surullisen tilanteen voitoksi ja kohdistaa huomion siihen, mistä tässäkin tilanteessa lienee kyse: runouteen. Korven tapaus nimittäin sai minut pohtimaan runojen merkitystä elämässäni. Kasvoin keskiluokkaisessa virkamiesperheessä,  en missään kulttuurikodisssa.…