Lepo!

Ihailen suuresti Elizabeth Gilbertiä. Hän on menestynyt kirjailija, joka kertoo avoimesti elämästään. Muutama päivä sitten hän kertoi Facebook-sivullaan heränneensä yöllä tunnemyrskyn kourissa. Hän kertoi "painineensa" ajatustensa kanssa ja taistelleensa tunteitaan vastaan, mutta turhaan. Huolimatta siitä, miten hartaasti hän yritti ajatella itsensä irti ajatuksistaan, ajatukset muuttuivat yhä synkemmiksi. Lopulta ajatusten ajatuksista syntyi itseään vahvistava tornaado.…

0 kommenttia

Hiljainen viikko

Mitä pääsiäinen voi merkitä uskonnottomalla ihmiselle, jota kaikki kristillinen symboliikka ja retoriikka ärsyttää? Onko se vain tervetullut breikki keskellä kevätväsymystä? Onko se vain mämmiä ja suklaamunia ja tv-maratonia? Vai voisiko se olla jotain muutakin? Voisiko uskonnoton ihminen saada jotain irti pääsiäisen sanomasta, kuolemasta, tyhjästä haudasta ja ylösnousemuksesta? Elämme yhden totuuden aikaa. Se on huono…

0 kommenttia

Mistä tiedetään tarpeeksi?

Tämä Washingtin Postin artikkeli, jossa kyseenalaistetaan meditoinnin vaikutus sillä perusteella, että "siitä ei tiedetä tarpeeksi", herätti minussa seuraavia ajatuksia: Jumala-vuoteni aikana luin monia kirjoja, Yksi niistä on Margaret Wertheimin Pythagora´s Trousers. Siinä hän kirjoittaa, että elämme "hypermaskuliinisen" oikeassa olemisen ja Ehdottomien Totuuksien aikaa. Tätä oikeassaolemisen pakkomiellettä esiintyy sekä ääriuskovaisten että tiedeihmisten keskuudessa. On syntynyt uusia…

0 kommenttia

Viisi uutta asiaa

Miksi ajaudumme ristiriitoihin toistemme kanssa? Mietin tätä eräänä päivänä erään ikävästi päättyneen palaverin jälkeen. Vastaus tuli (jälleen!) Ihmeiden oppikurssista. Siellä esitettiin tämä ajatus: Me annamme toisillemme rooleja ja teemme heistä niiden vankeja. Sitten me valitamme miten kamalia he ovat. Jäin niille sijoilleni istumaan. Tajusin toimivani juuri noin. Ihmiset eivät ole sellaisia tai tällaisia. He…

0 kommenttia

Miten sitä uskaltaisi?

Sitä löytää itsensä tuon tuostakin tilanteessa, jossa pitäisi tehdä valinta tai ratkaisu. Valinnanpaikat voivat olla kauhistuttavia tilanteita. Mielessä alkaa sinkoilla lukemattomia "entä jos" -ajatuksia. Näistä 99,99 prosenttia on uhkakuvia ja riskejä. Niin meidän mielemme on kehittynyt toimimaan. Riskienkartoittaminen on luonnollinen reaktio mutta olen itse kokenut sen turhaksi. Ensinnäkin siksi, että kaikkia riskejä emme koskaan…

0 kommenttia

Pisteteoria

Varhaisaamun koiralenkki kirkastaa ajatuksiani. Äsken keksin pisteteorian. Se menee näin: Ota paperiarkki, niin iso kuin löydät, ja kuvittele se rajattomaksi. Tiedän, vaikeaa, mutta yritä silti. Piirrä paperille muutamia pisteitä, mitä pienempiä, sen parempi. Katsele sitten pisteitä paperilla. Ne ovat murheitasi, huoliasi, toiveitasi, unelmiasi. Niitä ympäröi suuri ja valtava Jokin. Pisteet tuntuvat hyvin tärkeiltä, koska…

0 kommenttia

Ylös, pissalle ja meditoimaan

Hyvää sielujuhlan 38. päivää! Jotkut ihmiset ovat aamu- ja jotkut illanvirkkuja. Minä en ole kumpaakaan. Rakastan nukkumista enkä koskaan tunne saavani nukkua tarpeeksi. Kun Luca tuli meille, minun oli opittava uusille tavoille. Se herättää minut yleensä ensimmäisen kerran neljältä. Viimeistään kuudelta on lähdettävä lenkille. On sunnuntaiaamuja, jolloin minä ja Luca kävelemme tyhjillä kaduilla kello…

0 kommenttia

J-kysymys

Minulla on sinulle kysymys: Mitä sinä ajattelet Jumalasta? Kysyn tätä koska olen viettänyt viimeiset kaksi vuotta pohtien, mitä minä Jumalasta oikein ajattelen. Kysymys johdatti minut suolle, johon olin upota. Havaitsin pohtivani jotain, josta Suomessa harvoin ääneen puhutaan. J-sanakin saa monet vaivautumaan. Tulee tunne, ettei koko asiasta oikein saisi puhua. Ja jos siitä puhuu, tulee…

0 kommenttia

Kuun päivä

Hyvää sielujuhlan 36. päivää! Maanantai on kuuplaneetalle omistettu päivä. Kaikista viikonpäivistä sen maine on huonoin. Maanantaiaamuisin ei päästä sängystä ylös, kaikki menee pieleen, väsyttää ja masentaa. Maanantai on kamala, koska sitä edeltää sunnuntai, joka on lepopäivä. Levon jälkeen on yleisesti raskasta ryhdistäytyä ja alkaa työntekoon. Tosiasiassa maanantai ei ole yhtään sen kamalampi kuin mikään…

0 kommenttia

Ho´oponopono

Hyvää sielujuhlan 34. päivää! Havaijilainen Ho´oponopono on ikivanha perinne, jonka uskotaan puhdistavan alitajuntaa ikävistä muistoista. Muistot aiheuttavat kärsimystä kun jokin tilanne tai kokemus avaa alitajunnassamme olevan muistojen arkun ja ne pääsevät aktivoitumaan mielessämme. Havaijilla uskotaan, että toistamalla Ho´oponopono -mantraa alitajunta puhdistuu ja vähitellen kärsimys vähenee. Mantra on tämä Anna minulle anteeksi Olen niin pahoillani…

0 kommenttia

Sisällön loppu

Ei enää lisää sivuja ladattavaksi