Äidinmaa

Perheessäni oli kaksi sotasankaria. Isä ja äiti.Isä soti ase kädessä. Vaikka isä kertoi sodasta suurena suomalaisena sankaritarinana, minulle oli jo lapsesta asti selvää, että sota on hirveintä, mitä voi tapahtua.Siksi en lapsenakaan ymmärtänyt, miksi kotikaupungissani Hämeenlinnassa itsenäisyyspäivää juhlittiin ”sotilaallisin” menoin.Äidin varsinainen sota alkoi vasta vuosia sodan jälkeen.  Hän liittyi niiden naisten joukkoon, jotka ottivat…

0 kommenttia

Nyt ja kuolemamme hetkellä

Olen tässä viime aikoina vihjaillut alkaneeni käydä kirkossa.En oikeastaan tiedä, miksi olen alkanut. Kaikki alkoi kesällä kun uskontotiedettä Lontoossa opiskeleva poikani halusi eräänä sunnuntaina mennä tuomiokirkkoon.No me menimme.Siellä istuessani mietin, että onhan tämä nyt ihmeellistä: joka puolella maailmaa järjestetään säännöllisesti ilmaisia tilaisuuksia kauniissa rakennuksissa, joihin kuka vain voi osallistua.Mutta niihin osallistuvat vain harvat.Enhän minäkään…

0 kommenttia

Sisällön loppu

Ei enää lisää sivuja ladattavaksi