Kuten jo on tullut monta kertaa esille, olen Tim Ferrissin perustaman ”4-tunnin työviikko” –heimon jäsen. Ferrissin kirja on niitä kirjoja, jotka ovat kääntäneet elämäni pysyvästi uudelle kiertoradalle. Oivalsin sen luettuani, että se kovaa työntekoa ja puurtamista ylistävä asenne, johon meitä kotona ja koulussa ja kirkossa valmennetaan, on vain yksi tapa katsella maailmaa.

On toinenkin. Voi lähteä siitä, että purkaa pysyvästi vapaa-ajan ja työn välisen eron ja alkaa elää kuten ”uusrikkaat” eli ne joilla varallisuuden sijaan on aikaa. Kirjassaan Ferriss antaa toimivia käytännön neuvoja siitä, miten tällainen ”life-style design” (elämäntapasuunittelu) tapahtuu. Ensimmäinen askel on hypätä ulos mukavuusalueeltaan ja lakata ajattelemasta kuten ennen ajateltiin. Kiitos ei seiso vain lopussa vaan matkan joka vaiheessa, jos niin tahtoo. Elämän jokaisesta hetkestä voi ottaa kaiken irti. Uusrikas elämä on ennen kaikkea järjestelykysymys.

(lisää…)

Elämä on ajanjakso syntymän ja kuoleman välillä. Hyvässä tapauksessa se kestää noin kahdeksankymmentä vuotta. Sen aikana ihminen kasvaa avuttomasta rääpäleestä aikuiseksi yksilöksi, joka, juuri kun on päässyt voimiensa huipulle, alkaa vähitellen rappeutua, kunnes lopulta kuolee. Joskus kuolema yllättää kesken kaiken. Mitään varmuutta elämän pituudesta ei ole kellään.

Tähän kahdenksankymmenen vuoden ajanjaksoon liittyy luonnollisesti suuria intohimoja, sillä ihminen on siinä mielessä erikoinen bio-organismi, että hän on tietoinen itsestään. Hänellä on tietoisuus. Tietoisuus tarkoittaa Thomas Nagelin klassisen määritelmän mukaan sitä, että tietoisen olennon olemisen voidaan ajatella tuntua joltain.

(lisää…)

Unettomuus on vakava ongelma. Sen kanssa kamppailevat miljoonat ihmiset, uskoakseni lähinnä kuitenkin Länsimaissa. Olen asunut kaukomailla sen verran, että uskallan väittää näissä maissa ongelman olevan usein päinvastainen: miten pysyä hereillä? Minusta tuntuu, että esimerkiksi Afrikassa ihmiset nukkuvat jopa kävellessään, sillä he kävelevät määrättömiä matkoja ja usein maisemissa, joissa ei ole juuri katseltavaa.

Mistä unettomuus johtuu?

(lisää…)

Miksi emme saa mitä haluamme?

Tämä on kysymys, jota pohdiskelen paljon. Voi tietysti kysyä, miksi. Maailmahan ei selvästikään ole paikka, jossa saadaan mitä halutaan. Emme elä missään Ihmemaa Ozissa. Ja se saattaa itse asiassa olla hyvä asia.

Jos kaikki saisivat haluamansa, niin maailma olisi kauhea paikka. Täällä olisi pelkkiä lottovoittajia, varhaiseläkeläisiä, umpirakastuneita ja menestyskirjailijoita. Ihmiset lomailisivat Karibialla, shoppailisivat New Yorkissa ja joisivat samppanjaa Champs-Élyséellä. Näissä paikoissa olisi hirveä tungos. Kukaan ei olisi siivoamassa metroasemia tai hoitamassa mummoja terveyskeskusten vuodeosastoilla tai leikkaamassa puistoissa nurmikkoa.

(lisää…)

Tämä on toistaiseksi vaikein blogikirjoitukseni.

Olen juuri lukenut sosiaalisessa mediassa ahkeraan jaetun Jari Tervon kolumnin Suomalainen nonsensus. Tervo on erinomainen kirjoittaja ja ihailen häntä suuresti. Hänen huumorinsa on hillitöntä. Hän on aina hyvien puolella, heikkoja vastaan.

Hänen sanansäilänsä kohdistuu nyt niihin 700 000 suomalaiseen, jotka ovat pääsemättömissä pakolaiskriisin kanssa. Tervo kutsuu näitä vatipäiksi tai oikeastaan vati päiksi, viitaten siihen, että nämä populistipuolueita äänestävät kontulalaiset jakavat muutamia yhteisiä piirteitä: heillä on matala koulutustaso, jonka vuoksi he tekevät paljon yhdyssanavirheitä, he pitävät jääkiekosta ja moottoriurheilusta, haaveilevat Suomesta, jossa ei asuisi ulkomaalaisia eikä ruotsinkielisiä ja ennen kaikkea: he ovat tehneet tietämättömyydestä hyveen.

(lisää…)

Meillä itse kullakin saattaa olla salainen haave josta olemme luopumaisillamme, koska emme usko, että se ikinä toteutuisi. Järkeilemme näin: Koska tätä asiaa ei koskaan ole minulla ollut, en tule sitä koskaan saamaankaan.

Ajattelemme siis, että menneisyys määrittelee tulevaisuutemme.

Mietitäänpä hieman.

(lisää…)

Tutkijat ovat yhtä mieltä tästä: onnellisuus on onnellisen elämän edellytys.

Onnellisuus ei siis ole onnellisen elämän seuraus. Onnelliset ihmiset eivät ole onnellisia ihmisiä siksi, että heillä on asiat hyvin. Heillä on asiat hyvin siksi, että he ovat onnellisia.

Huh!

Mietitäänpä hiukan. Millainen on onnellinen elämä? Sille ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää. Mutta oli se millainen tahansa, yksi asia on varmaa. Elämä ei tee meitä onnelliseksi. Me teemme sen aivan itse.

(lisää…)

Olen tänään viettänyt päivän, jonka aikana ei syntynyt toivottua tulosta. Valvoin yöllä vaalien erilaisia pelkoja ja huolenaiheita, joista yksikään ei ollut kiireellinen tai ajankohtainen juuri silloin. Neljän aikaan aamuyöstä tavallisella ihmisellä ei yleensä ole tähdellistä pohdittavaa. Siksi onkin ihmeellistä, että juuri silloin moni ongelma vaatii tulla ratkaistuksi.

Yöllinen ajatustyöskentelyni ei kuitenkaan johtanut minkään ongelman ratkeamiseen. Päinvastoin. Ongelmista tuli entistä isompia. Niistä tuli suoranaisia hirviöitä. Ne alkoivat ajaa minua takaa kuin painajaisunien pedot mutta koska olin valveilla, en päässyt niistä eroon heräämällä. Minun olisi pitänyt nukahtaa, jotta ne olisivat kadonneet mutta kuten kaikki tiedämme, nukahtaminen on paljon vaikeampaa kuin herääminen – varsinkin kun kintereillä juoksee verenhimoisia petoja.

(lisää…)