Onko jooga saatanasta?

Henkisyysalalla mennään nyt äärilaidasta toiseen, uushenkisyydestä ultrauskovaisiksi. Tällaisen järkihenkisen* päätä tällainen meno huimaa. Lue tästä oma pohdintani tilanteesta.  Jooga- ja uushenkisyyspiireissä tapahtuu taas. Viimeksi koronan iskiessä näissä piireissä alkoivat rivit rakoilla. Osa pysyi tieteen ja viranomaisten ohjauksessa ja osa irtautui siitä.   Nyt eräät tunnetut ja paljon seuratut uushenkisyysinfluensserit, joista useimmat elleivät kaikki rokotevastaisia, ovat jättäneet entisen…

0 kommenttia

Inhoatko sinäkin talvea? Opi talvehtimaan!

Olen pitkään ajatellut, että aivan samoin kuin on (tutkitusti) aamu- ja iltaihmisiä, on myös kesä- ja talvi-ihmisiä, vaikka jälkimmäistä mahdollisuutta ei tietääkseni ole tutkittu.Mutta jotkut meistä, kuten minä, eivät viihdy talvessa. Minulle talvi on vaikeaa, työlästä ja raskasta aikaa. Suomessa kesäihmisyydestään ei kuitenkaan kannata puhua.  Jos ei tykkää hiihtämisestä ja toppahousuista saa helposti nynnyn narisijan…

0 kommenttia

Pinkit Jeepit – Mitä olen oppinut synkronisaatioista?

Sairastuin koronaan ja olen siksi katsonut paljon Netflixiä, erityisesti sarjaa Manifest. En paljasta sen juonta, sanon vaan, että Manifest käsittelee ihmettä ja siinä leikitään jopa jumalallisen väliintulon mahdollisuudella. Sarjan ensimmäiset kolme tuotantokautta ovat hieman hitaita mutta minut ne saivat kuitenkin koukkuun. Tykkään siitä, miten Manifestissa etsitään vastauksia ihmeeseen tieteestä: fysiikasta, biokemiasta, lääketieteestä. Tiedeihmiset joutuvat sarjassa…

1 kommentti

Miten käsitellä ilmastoraivoa ja matkustushäpeää?

Tämän päivän Helsingin Sanomissa Venla Rossi kirjoitti häpeästä, jota ihmiset tuntevat lähtiessään lentomatkalle ilmastokriisin keskellä, mutta joka ei kuitenkaan estä heitä matkustamista vaikka se hävettääkin. Olen tässä jo vuosia kamppaillut sen hivuttavan tunteen kanssa, joka minut valtaa kun kuulen ihmisten lentomatkoista. En ole itse lentänyt neljään vuoteen paitsi kerran työmatkalle Kittilään. Aina kun kuulen jonkun…

0 kommenttia

Menestymättömän tunnustuksia

Luin äsken Hesarista Camilla Tuomisesta ja hänen sähkömersustaan ja siitä, ettei hän enää häpeä menestystään. Jutussa haastateltu poliittisen historian tutkijatohtori Mona Mannevuo sanoo, että aikanaan Suomessa: ”omien taitojen kehumista tai menestyksestä puhumista pidettiin osoituksena luonnehäiriöstä.” Tämä perinne elää ilmeisesti vieläkin vahvana. Minä en ole menestynyt oikein missään, enkä etenkään rikastunut. Toistaiseksi kaikki projektini ovat…

0 kommenttia

Naisviha on huono sana

Luin juuri Maria Petterssonin HS-kolumnin, joka oli otsikoitu klikkaussyötiksi: Kaikki me olemme naisvihaajia. Luin sen tietysti, koska tiedän, että en vihaa naisia. Näinhän klikkaussyötit toimivat    Pettersson kirjoittaa, että me kaikki syyllistymme naisten aliarvioimiseen, useimmiten tietämättämme. Hän kutsuu tätä vihaamiseksi.  Naisviha on huono ilmaus ongelmalle, joka on vihaa paljon viheliäämpi.  Naisen osa historiassa on…

0 kommenttia

Kuka saa kirjoittaa?

Ronja Salmen YLE-kolumnia "Suomessa pääsee asiantuntijaksi kirjoittamalla kirjan" on tiuhaan jaettu sosiaalisessa mediassa. Salmen kolumnin pointti on ilmeisesti tässä: "On mahdotonta tulla hyväksi kirjailijaksi ilman lukuharrastusta. Lukemattomuus näkyy osassa esikoiskirjoista, joiden tekijät haluavat hyötyä kirjailija-tittelistä." Olenko ainoa, joka ei ihan ymmärtänyt tätä pointtia? Onko se se, että jos ei lue kirjoja eikä osaa kirjoittaa vaan tekee…

0 kommenttia

Hippinä on hyvä olla

Minua on kutsuttu hippivaimoksi ja hippiäidiksi ja nyt myös hippimummoksi eikä siinä mitään. Hippi ei ole minun korvissani haukkumasana. Täti kuulostaa pahemmalta.  Hippi juontuu sanasta hip, joka tarkoitti 60-luvulla ajan pulssilla olemista. Ihmisen katsottiin olevan hip, kun hän seurasi aikaansa ja kulki edistyksen etuvartiossa.  Hippiliike on peräisin beatnik-ilmiöstä. Opin tämän juuri Wikipediasta. Beatnik-sanan keksi…

0 kommenttia

Sisällön loppu

Ei enää lisää sivuja ladattavaksi